top of page

PEPS-TECH Group

Public·72 members
Back
Кирилл Ковалёв

Suomi Ruotsi elää 16/12/2023 Urheilu


14.2.2023 — Suomi elää viennistä. Kotimarkkinamme on niin pieni, että se työllistää vain alle puolet meistä. Mitä enemmän ja kannattavammin kykenemme ...


Tukholmaan käveleminen on epätodennäköistä. Ruotsissa on kaksi maksaa-verbiä: kosta ja betala. Nämä saattavat mennä suomalaisilla sekaisin. Kosta tarkoittaa, mitä joku tuote tai palvelu maksaa, kun taas betala viittaa ihmisen suorittamaan maksutapahtumaan kortilla tai käteisellä. Esimerkki: Vad kostar biljetten? Mitä lippu maksaa? Jag kan betala biljetten. Suomi on kaksikielinen valtio, mutta miksi Suomessa ei 15.11.2008 — Vuosituhansia ihmiset ovat eläneet Suomessa osaamatta ruotsia. Nykypäivän Suomessa maamme ruotsinkielisille halutaan antaa mahdollisuus elää ... Ruotsi porskuttaa, Suomi näivettyy – Lisäpanostukset 14.2.2023 — Suomi elää viennistä. Kotimarkkinamme on niin pieni, että se työllistää vain alle puolet meistä. Mitä enemmän ja kannattavammin kykenemme ... Suomessa voi elää ruotsiksi, mutta hankalaa se on 6.11.2013 — Ilman suomen taitoa pystyy selviytymään, mutta elämästä tulee huomattavasti hankalampaa. Nicke Wolff. Vaikka arjesta selviää ruotsiksi, ... Ruotsin kielessä substantiiveilla on kaksi sukua: en ja ett. Tämän lisäksi on neljä määräysmuotoa: yksikön epämääräinen, yksikön määräinen, monikon epämääräinen ja monikon määräinen. Esimerkki: en hund, hunden, hundar, hundarna ja ett hus, huset, hus, husen. Menemättä sen tarkemmin määräysmuotojen ja sukujen kieliopilliseen käyttöön voin todeta, että näissä suomalaisilla tulee usein virheitä ruotsin kielessä. Enemmistö sanoista kuuluu en-sukuun, ja suomalaiset mieltävätkin myös useat ett-suvun sanat en-sukuisiksi. Määräysmuodoissa virheet ilmenevät yleisimmin lukusanojen ja omistussanojen yhteydessä. Esimerkki: tre hundarna (väärin), tre hundar (oikein), min hunden (väärin) ja min hund (oikein). Alta löydät muutamia esimerkkejä näistä. Ja täytyy myöntää, että vaikka olen opiskellut ruotsia pääaineena yliopistossa, eksyy virheitä toisinaan myös omaan kielenkäyttööni. Mutta onneksi kielenkäytössä tärkeintä ei ole virheettömyys vaan rohkeus! Sanajärjestys Suomen sanajärjestys on ruotsiin verrattuna vapaampi. Vahvasti kaksikielisissä kunnissa on mahdollista elää pelkästään ruotsin kielellä. Perhe: Jos puoliso / lapset / sukulaiset puhuvat ruotsia, voi olla luontevampaa opiskella ensin ruotsia. Näin tuetaan sosiaalista osallisuutta ja lähiyhteiskuntaan kotoutumista. Työelämä ja ammatti: Kokonaan ruotsinkieliset työpaikat ovat harvinaisia Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta tietyillä aloilla on mahdollista työskennellä ruotsin kielellä myös vähemmän vahvoilla ruotsinkielisillä alueilla. Esimerkki: Talvisin minä tykkään hiihtää. På vintern jag tycker om att åka skidor (väärin) På vintern tycker jag om att åka skidor (oikein). Poikkeuksena tästä on sivulauseen sanajärjestys, jolloin kieltosana tai liikkuva määre (esimerkiksi adverbi) kiilaa substantiivin ja verbin väliin. Esimerkki: Jag vet att du inte tycker om vintern. Tiedän, että et pidä talvesta. Substantiivien suku ja määräinen muoto Suomen kielessä substantiivien sukua tai määräisiä muotoja ei tarvitse miettiä, sijamuotoja sen sijaan sitäkin enemmän. Molemmissa kielissä suora sanajärjestys on muotoa SVO eli substantiivi, verbi ja objekti, mutta suomessa sanajärjestystä voi käyttää vapaammin. Esimerkki: Maija ser Matti tarkoittaa Maija näkee Matin, mutta suomeksi voisi sanoa myös Matin näkee Maija tai Maija Matin näkee ilman, että lauseen merkitys suuresti muuttuu. Pidemmissä ja monimutkaisemmissa lauseissa, joissa on paljon esimerkiksi adverbeja sekä ajan- ja paikanmääreitä, suomalaiset asettavat ruotsinkieliset sanat helposti järjestykseen suomen kielen mukaan. Ruotsissa kuitenkin noudatetaan tarkemmin suoran sanajärjestyksen sääntöä. Tämä sääntö on siis hyvä pitää mielessä ruotsia käyttäessä. Blogi: Suomalaisten yleisimmät virheet ruotsin kielessäSuomen ja ruotsin kielet kuuluvat eri kieliryhmiin. Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, joissa tyypillistä on esimerkiksi monet sijamuodot. Sen sijaan ruotsin kieli kuuluu germaanisiin kieliin, joihin kuuluu myös esimerkiksi englanti ja saksa. Suurimpia eroja suomen ja ruotsin kielissä on se, että suomessa substantiiveilla ei ole sukua eikä epämääräistä ja määräistä muotoa. Lisäksi pronomineilla ei ilmaista sukupuolta suomen kielessä. Ruotsi kotoutumiskielenä | KotoutuminenMitä kannattaa ottaa huomioon kotoutumiskielen valinnassa ja silloin, kun asiakaspalvelija on ohjaamassa asiakasta kotoutumiskielen valinnassa? Seuraavat tiedot voivat olla avuksi ensimmäisen kotoutumiskielen valinnassa: Maantieteellinen alue: Kielivalinnassa kannattaa miettiä sitä, millä alueella kotoutuja haluaa asua. Suomessa on 33 kaksikielistä kuntaa, joista enemmistö sijaitsee Pohjanmaalla ja Etelä- Suomessa. Vaikka ruotsin kieli näkyy vahvemmin Pohjanmaalla, ruotsia äidinkielenään puhuvia asuu eniten Helsingissä (36 500 henkilöä). Ruotsin kieltä voi käyttää kaksikielisissä kunnissa valtion ja kunnan viranomaisten kanssa. Hyvä esimerkki tästä on ostaa- ja unohtaa-verbit. Suomeksi ruokaa ostetaan kaupasta ja avaimet unohdetaan kotiin, mutta ruotsiksi ruokaa ostetaan kaupassa ja avaimet unohdetaan kotona. Jag köpte lunchen på en mataffär. Jag glömde nycklarna hemma. Joskus ruotsin kielen prepositio tai muu verbiin liittyvä sana muuttaa koko lauseen merkityksen. Esimerkki: tycka = olla jotakin mieltä ja tycka om = pitää jostakin, vara rädd om = huolehtia, pitää huolta ja vara rädd för = pelätä, olla peloissaan, lära sig = oppia ja lära = opettaa. Virheistä oppii Monet yllä mainituista virheistä eivät vaikuta lauseen merkitykseen ja kielen ymmärtämiseen. Nämä edellä mainitut ominaisuudet ovat ruotsin kielessä. Myös sanajärjestyksessä on erovaisuuksia. Suomeksi sanajärjestys on melko vapaa mutta ruotsiksi verbi on pääsääntöisesti aina toisena lauseenjäsenenä. Nämä eroavaisuudet sekä englannin kielen suuri vaikutus aiheuttavat virheitä suomalaisille ruotsin kielessä. Verbit Jotkut ruotsin verbit saattavat aiheuttaa hämmennystä suomenkielisille. Hyvin yleinen virhe esiintyy gå- ja åka-verbien kanssa. Gå tarkoittaa mennä kävellen, ja åka tarkoittaa matkustaa. Suomalaiset käyttävät gå-verbiä usein pelkästään tarkoituksessa mennä. Esimerkki: Minä menen Tukholmaan ensi viikolla. Jag går till Stockholm nästa vecka. (väärin) Jag åker till Stockholm nästa vecka. (oikein). Kuka esittää Reijo Taipaleenkin esittämän kappaleen Kuka esittää Reijo Taipaleenkin esittämän kappaleen: Olen saanut elää, ruotsiksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se on esitetty suomeksi, vaikka levyn nimi ... Miksi ydinaseet ovat Suomelle turva, mutta Ruotsille mörkö? 28.4.2022 — Ruotsi on ollut Dalsjön mielestä lähihistoriassaan onnekas ja selviytynyt ilman sotia. Suomella on ollut epäonnea ja takanaan verinen 1900-luku.


About

Welcome to the group! You can connect with other members, ge...
Read more

Members

See All Members (72)
bottom of page